Näin Surffaria baarissa viikonloppuna. En ole edes nähnyt koko ihmistä pitkään aikaan. Voi luoja millaisen tunnemyrskyn se poika minussa aiheuttaa. Ja todennäköisesti häntä ei juuri kiinnosta..
Yleensä kun minulla on juttua jonkun kanssa, käyttäydyn mielestäni hyvin ja minulla on kivaa, eli olen suhteellisen rento, iloinen ja juttu lentää. Tämä on jotain aivan muuta. Minulla ei ole yhtään kivaa. Olen ihan jäässä, minua ahdistaa, vituttaa, olen mustasukkainen, ärsyttää, sanon tyhmästi, käyttäydyn tyhmästi. Jälkeenpäin manailen, miksi minun piti tehdä niin, miksi olen niin ilmiselvästi ihastunut ja miksi näytän sen. Miksi en osaa vain pitää hauskaa, miksi otan jokaisen sanan ja jokaisen eleen mitä joko itse tai hän sanoo tai tekee, niin kuolemanvakavasti.
Säätäminen ilman tunteita on paljon kivempaa. Tai ei tämä mitään säätöä enää ole, pelkkä yksipuolinen ihastus. Jos jo pikkuihastus ihmiseen, jota en tunne edes kovin hyvin, saa minut käyttäytymään ja tuntemaan näin, en ikinä halua rakastua.
Cassie taitaa olla oikeassa.